Carpe Diem - Tartu Hetkeen

Graduni tärkeimpänä tieteellisenä teoriapohjana tulee toimimaan ns. sosiaalisen median hunajakenno, joka palastelee jokaisen sosiaalisen median – Facebookin, Twitterin, LinkedInin, Youtuben jne. – seitsemään pienempään osakokonaisuuteen. Näistä olen tähän mennessä käsitellyt ainakin jollain tasolla identiteettiä (itsensä esittäminen) ja suhteita (kaikki höpinä parinmuodostuksesta sun muusta). Tässä kirjoituksessa luon silmäyksen kolmanteen sosiaalisen median rakennuspalikkaan – jakamiseen (sharing).

Tinderissä sisällön jakamisen rooli ei ole läheskään niin merkittävä kuin esimerkiksi Youtubessa tai blogeissa. Oikeastaan ainoa keino on Tinder-hetkien jakaminen ja vastaanottaminen. Lisänä ehkä vielä myös se, että Tinder-parin syntymisestä ilmoittavassa ikkunassa on jakamisnappula, jolla tiedon uudesta matchista voi välittää saman tien kavereille. Tästä huolimatta perehdyn ainoastaan hetkiin.

Tinder-hetket ovat oikeastaan pienimuotoinen Instagram itse sovelluksen sisällä. Käyttäjän napsaisema, mahdollisesti tekstillä ja hymiöillä höystetty kuva näkyy seuraavan 24 tunnin ajan pelkästään omille Tinder-pareille. Tämä yleisö voi halutessaan tykätä kuvasta tai pyyhkäistä sen mielenkiinnottomana vasemmalle. 

Kuten Instagramissa, myös Tinder-hetkien maailmassa löytyy spämmääjiä, jotka postaavat useita hetkiä päivässä suhteellisen turhanpäiväisistä tilanteista. Huikeat kolme koehaastattelua (kaksi naista, yksi mies) tutkimustani varten tehneenä uskallan todeta, että jatkuva hetkien lisääminen voi johtaa Tinder-parin poistamiseen. Ainakin tähän mennessä 100% haastateltavista on todennut näin.

Samaisten haastatteluiden perusteella yleisimpiä hetkiä ovat salipostaukset, ”pumppi päällä”-machoilut sekä peiliselfiet silloin, kun ollaan radalla. Etenkin naiset ovat törmänneet myös asiattomuuksiin, mutta kyllä miestenkin puhelimet saattavat täyttyä harmaan alueen herutuskuvista. Monet käyttäjät tuntuvat menevän suhteellisen pitkälle tykkäysten kalastelussaan.

Tinder-hetkilläkin on hetkensä. Monet postaukset ovat tyylikkäitä, osuvia ja herättävät vastakkaisen käyttäjän huomion. Hetket toimivat tällöin mm. erinomaisena keskustelunavauksena. Otsikon mukaisesti tartu siis hetkeen, jos aikaisemmat jutustelusi ovat hiljentyneet. 

P.S. Koska henkilökohtaisesti olen tähän asti käyttänyt Hetket-ominaisuutta käytännössä uudesta blogikirjoituksesta informointiin, tunnen itsekin olevani jonkin sortin hetki-spämmääjä. Tämän vuoksi blogini oikeaan reunaan on ilmestynyt Facebook-sivulle vinkkaava Platon. Tälle sivulle tulen jatkossa aina päivittämään linkin uusimpaan kirjoitukseen. Käykäähän tykkäämässä!

Opinnäyte Tinderistä

“Jätkän pitäis tehdä gradu Tinderistä!”

Puolihuolimattomasti huumorilla heitetty kämppiksen lohkaisu saikin lopulta hieman laajemmat mittasuhteet. Suoritan opintojeni maisterivaihetta yliopistolla ja gradun tekeminen tuli kaiken aikaa ajankohtaisemmaksi. Kytemään jäänyt ajatus Tinderistä gradun aiheena eskaloitui erään luennon aikana miellekartaksi muistiinpanovihkon sivulle ja johti lopulta PowerPoint-esityksen lähettämiseen mahdolliselle ohjaajalle. Ohjaaja näytti idealle vihreää valoa ja mainitsi aiheen olevan mielenkiintoinen, innovatiivinen ja vähän tutkittu.

Hyvä tietää, sillä nyt aihe on lyöty lukkoon. Teen maisteriopintojeni pro gradu-tutkielman Tinderistä. Nettideittisovelluksesta. Pinnallisesta, puhuttavasta ilmiöstä, joka on mullistanut parisuhdemarkkinoita. Idea tästä blogista syntyi alustavaa tutkimussuunnitelmaa tehdessäni, kun mietin mahdollisia tutkimusmenetelmiä. Laitoin koemielessä omaan Tinder-profiiliini tekstin ”Teen gradua Tinderistä :).” Profiiliteksti onkin poikinut hyviä keskustelunavauksia, jossa naisten ensireaktio on etupäässä ollut epäuskoisuus ja hämmästely.

On se totta. Olen tosissani. :)

Teen minä!

Koska aihe selvästikin herätti mielenkiintoa, ajattelin käyttää blogia kanavana ideoiden ja kokemusten keräämiseen, mielenkiintoisten haastattelukohteiden etsimiseen ja yleismaailmalliseen höpinään ja ääneen ihmettelyyn koko Tinder-ilmiön ympäriltä.Kokemuksia selvästi on kertynyt ja niistä halutaan myös kertoa.

Tarkoitus olisi miettiä samalla, mitkä teoriat sopisivat aiheen käsittelyyn ja kuinka tutkimuksesta saisi mahdollisimman mielenkiintoisen ja kattavan – ilman, että aihe räjähtää täysin käsiin. Alun perin ideana oli tutkia itsensä markkinointia sosiaalisessa mediassa, vertaillen keskenään LinkedIniä ja Tinderiä. Eli millaisia markkinointikeinoja ja eroavaisuuksia kahdella eri sosiaalisella medialla on, kun toisella tähdätään työmarkkinoille, toisella taas parisuhdemarkkinoille. Olimme kuitenkin ohjaajan kanssa sitä mieltä, että aihe sopisi ennemmin väitöskirjan kuin gradun aiheeksi, joten toinen oli karsittava pois.

Jäljelle jäi se ei-niin-virallinen markkinointikanava. Tutkimuskysymykset pyörivät kuitenkin itsensä markkinoinnin ja –esittämisen ympärillä, ja miten teknologia (eli Tinder) vaikuttaa parinmuodostukseen. Todennäköisesti näkökulmat tulevat muuttumaan vielä moneen otteeseen tutkimusprosessin aikana.

Blogissa en liiemmin tule käsittelemään omakohtaisia kokemuksia, vaan tätä kirjoittelen etupäässä ”tutkimusmielessä.” Kuitenkin kirjoitusten tyylin ei ole tarkoitus olla kovinkaan akateeminen. Ja toki Tinder-profiili minulla oli jo ennen graduaiheen keksimistä. Tarkoituksena on ehkä jossain vaiheessa poistaa nykyinen profiili ja laittaa jo oletuskuvaan tieto tästä projektista.

Nyt sitten koetellaan akateemisia rajoja ja rikotaan mahdollisesti jäätä aiheen tiimoilta. Paljoa Tinderiä ei ainakaan Suomessa  - jos koko maailmassakaan – ole tutkittu, mutta ainakin toistaiseksi sovellus tuntuu ihmisiä puhuttavan. Pyrin palaamaan viikoittain asiaan kertomalla kokemuksia siitä, mitä kaikkea empiirinen tutkimus on tuonut kentällä vastaan ja miten työ ylipäätään etenee. Tämä teksti on alustavan tutkimussuunnitelman jälkeen ensimmäinen virallinen dokumentti siitä, että gradu on todellakin aloitettu! Enää ei peräännytä.  

Ei. :)

* Kuvat ovat Tinder-parien kanssa käydyistä keskusteluista