"Jatkoon vai ei?" Tuomaristo kokoontuu Tinder-illassa

Kuulin naispuoliselta tuttavaltani tämän kaverin järjestävän ystävättärilleen Tinder-illan. Oli pakko kysyä, mikä tällaisen illan funktio on. Kuulemma naiset istuvat iltaa, pelaavat yhdessä jonkun osallistujan Tinderiä niin, että kaikille jaetaan sydän-kyltti jatkoon päästämistä varten sekä rasti-kortti hylkäämisen varalle. Suuri päätös jokaisen Tinderissä vastaantulevan uroksen kohdalla tehdään siis demokraattisesti, mutta julmasti. Itse Tinder-tilin omistajalla ei ole äänioikeutta.

Tämän kuultuani päässäni alkoi vilistä mielikuvia niin Tanssii Tähtien Kanssa-ohjelman, Idolsin kuin Voice of Finlandin tuomaristosta antamassa vuorollaan tuomionsa jokaiselle kilpailijalle. Erotuksena tanssikilpailuun, Tinderissä partneri vaihtuu parin sekunnin välein, kun tuomariston mielipide päättää, jatkuuko kilpailu tämän osalta vai ei.

Voice of Finlandiin verrattuna äänen sijasta ratkaisee ulkonäkö, kun taas Idols-näkökulmasta tuomariston tylyys kilpailun alussa vetää vertoja Tinderin armottomalle raadille. Seuraavaksi listaan muutaman edellä mainitun kilpailun tuomarin lausahduksen, joka on hyvinkin saattanut tulla ajankohtaiseksi Tinder-illassa.

1. "Sä et oo ihan just sitä mitä haetaan. Ei jatkoon!" (Idols)
2. "Aah, ihana mies... Tosi ihana mies... Mä haluun sut mun jengiin!" (Voice of Finland)
3. "Ei huaaaaano, kymmenennn!" (Tanssii Tähtien Kanssa)

 

Uotisen Jorma

Pieni poikkeus Tinder-illan ohjelman rakenteesta löytyy verrattuna klassisiin kykykilpailuihin. On nimittäin mahdollista, että tuomaroitavaksi tullut profiili ei olekaan laittanut Tinder-tilin omistajaa jatkoon. Idolsissa, Voice of Finlandissa ja Tanssii Tähtien Kanssa-ohjelmassa kilpailija harvemmin kieltäytyy jatkoonpääsystä. Miten siis käy tuomariston ja koko illanviettotavan uskottavuuden, jos arvostelijat hurmanneesta henkilöstä ei tulekaan matchia?

Pinnallista arviointia

Monesti kuulee Tinderiä haukuttavan pinnalliseksi sovellukseksi, jossa pelkkä ulkonäkö ratkaisee surutta. Tämä on kyllä monilta osin totta. Moni käyttäjä tunnustaa varmasti sortuvansa jossain vaiheessa ”pelaamista” siihen, että pyyhkii vastakkaisia käyttäjiä oikealle tai vasemmalle pelkän profiilikuvan perusteella, jolloin  positiivinen vaikutus tulisi tehdä parissa sekunnissa.

On harmillisenkin harvinaista, kuinka vähän ihmiset jaksavat avata koko profiilia, selata muita kuvia, tutustua rauhassa toisen käyttäjän esittelytekstiin ja kiinnostuksen kohteisiin. Toki tätäkin harrastetaan, mutta usein lopullinen tuomio tehdään pinnallisesti vain sen perusteella, sattuuko ensimmäisenä näkyvä kuva miellyttämään silmää. En jaksa uskoa, että tyhjällä profiililla (ilman yhtään kuvaa) esiintyvät käyttäjät keräisivät kasapäin Tinder-pareja.

Mielestäni on kuitenkin fakta, että ensivaikutelma syntyy lähestulkoon poikkeuksetta ulkonäön perusteella – tapahtuipa kohtaaminen sitten Tinderissä, baarissa tai kaupan kassalla. Naiset, jotka repivät pelihousunsa Tinderin pinnallisuudesta, voisivat muistella vahtaamaansa Sinkkuelämää-sarjaa. (Älkää kysykö, miksi helvetissä minä tiedän seuraavan kohtauksen, mutta puolustukseksi on sanottava, että on hyvä tietää, mitä vihollinen ajattelee...)

Mutta joka tapauksessa jossain jaksossa oli kohtaus, jossa Carrie ja Charlotte istuskelevat jonkin kuppilan terassilla ja listailevat tukkimiehen kirjanpidolla paperille, keiden ohikulkevien miesten kanssa antautuisivat lemmenleikkeihin. Voi olla, että muistan väärin, mutta jotenkin tuntuu, että päätös tehtiin ulkonäön perusteella, eikä yhdenkään uroksen sielunmaisemaan perehdytty tarkemmin. Siinä esimerkki live-Tinderistä suoraan New Yorkin kadulta – sillä erotuksella, etteivät päähenkilöt saaneet tietää, olisivatko arvioinnin kohteena olleet miehet laittaneet heitä jatkoon. Vaikka tietäähän sen.

Toinen esimerkki. Olen nimittäin vakuuttunut siitä, että reaalimaailmassa (ei TV-sarjoissa) tapahtuvassa parinmuodostuksessa ulkonäkö näyttelee keskeistä roolia. En ole ainakaan kuullut tapauksesta, jossa vaikka yökerhossa mies tai nainen lähestyisi baaritiskillä kohdettaan ajatellen, että tuolla tyypillä on varmasti aivan mahtava luonne! Kyllä siinä useimmiten on taustalla jokin muu houkutteleva seikka. 

Summa summarum, ulkonäkö antaa ensivaikutelman, jonka jälkeen luonne ja muut piirteet ratkaisevat jatkopotentiaalin. Tinderissä tämä vain korostuu normaalielämää rankemmalla tavalla. Ja koska graduni on tietojärjestelmätieteeseen liittyvä tutkimus, haluan korostaa, että sovelluksen teknologia tekee pelitemmoltaan Tinder-pelistä pinnallisen, jolloin itse käyttäjät ovat ennemminkin uhreja. Don’t hate the player, hate the game.