Disney-Tinder, osa 1

Varoitan jo etukäteen, että nyt rönsyilee suhteellisen pahasti, eikä teksti tarjoa itselle oikeastaan minkäänlaista näkökulmaa gradua ajatellen. Ainoa, ohuen ohut punainen lanka voisi olla se, että miten teknologia (kuvitteellisesti) muokkaa ihmisten välisiä rakkaustarinoita. Esimerkit juontavat juurensa Walt Disneyn rakastettavista klassikoista. Internetistä löytyy jo ennestään kosolti hauskoja Tinderin ja Disneyn sekoitushassutteluja, mm. tämä Tuhkimotarina.

Olen lukenut myös hauskoja Tinder-keskusteluja Disney-hahmojen välillä ja tämä kaveri on esittänyt Youtubessa parodisia kuvauksia siitä, mitä ”elää onnellisena elämänsä loppuun asti” voisi todellisuudessa tarkoittaa. Näiden innoittamana kehittelin omia pohdintoja aiheesta. Eli millaisia juonenkäänteitä Tinder voisi Disney-elokuviin tuodakaan. Kuvituksesta vastaa minua niin taiteellisesti kuin kielellisestikin lahjakkaampi siskoni.

Aladdin

Köyhä katurotta rakastuu kauniiseen prinsessa Jasmineen, mutta voiko ”hiomattomalla timantilla” olla minkäänlaisia mahdollisuuksia sulttaanin tyttäreen? Aladdin löytää kuitenkin sattuman kaupalla älypuhelimen, jonka sisällä asustava Tinderin Henki ryhtyy päähenkilön markkinointipäälliköksi. Henki muistuttaa jo alkutekijöissä, ettei hän voi pakottaa ketään matchiksi, vaikka Aladdin kuinka toivoisi. Ratkaisu onkin rakentaa päähenkilölle profiili, jossa hän esittäytyy hurmaavana prinssinä! Selfie-kusetusta parhaimmillaan.

Hengen promoaminen onnistuu ja prinssi Ali pääsee kuin pääseekin tapaamaan unelmiensa tytön live-maailmassa. Kapuloita rattaisiin asettaa kuitenkin sulttaanin visiiri, Jafar, joka paljastaa totuuden Aladdinin hämäävän Tinder-profiilin taustalta. Katurotta mikä katurotta. Satutarinalle sopivasti prinsessa ihastuu kuitenkin Aladdinin todelliseen minään. Oikeassa elämässä treffit olisivat todennäköisemmin jättäneet Alin käteen tyhjän arvan ja prinsessa olisi sipsuttanut närkästyneenä tiehensä. Tuskin Tinderin Henkikään olisi päässyt vapaaksi älypuhelimesta, vaan Aladdin olisi jatkanut raivokasta sydämen naputtamista sovelluksessa kahta kauheammin.  

***

                 

Pieni Merenneito

Toinen tarina kertoo pienestä merenneidosta, Arielista, joka on pelannut Tinderinsä vedenalaisessa maailmassa läpi. Sattuman kaupalla komea prinssi Erik tupsahtaa Arielin hakuetäisyyshaarukan sisälle ja matchihan siitä syntyy. Erikin visiitti veden alla loppuu kuitenkin lyhyeen, eikä tapaamista ehditä sopia. Kuningas-isä Triton ei suhtaudu suopeasti teinityttärensä kaipuuseen kuivalle maalle, joten Ariel hakee apua merinoita Ursulalta.

Ursula kyllä tarjoaa Arielille mahdollisuuden päästä sinne, missä unelmien prinssi vaeltelee, mutta vie vastapalvelukseksi merenneidon Tinderin. Motiivina ehkä katkeruus, kun vanhalla mustekalalla ei käykään enää flaksi tai omaan älypuhelimeen ei ole mahdollista Tinderiä asentaa.

Tälle tarinalle ei ole luvassa onnellista loppua, sillä Ariel ei osaa enää flirttailla sujuvasti  ilman deittailusovellustaan. Prinssikään ei usko Arielin olevan Se Oikea, koska tältä ei löydy Tinderiä. Sen sijaan Ursula ottaa kaiken hyödyn irti feikkiprofiilistaan Arielin kustannuksella ja saa todellisuudesta vieraantuneen Erikin rakastumaan itseensä. 

***

Tarkemmin ajateltuna sitä ohuintakaan punaista lankaa ei tainnut tässä kirjoituksessa olla, mutta silti luvassa on osa 2. Silloin pohditaan Tinder-näkökulmaa myrkkyomenan ja taikaruusun tilalle. Sitä odotellessa kiitoksia vielä siskolleni kahdesta ensimmäisestä kuvasta!